arl: diary: blog: 200502
päiväkirja: blogi: 200502
20050201
20050202
20050203
20050204
20050205
20050206
20050207
20050208
20050209
20050210
20050211
20050212
20050213
20050214
20050215
20050216
20050217
20050218
Ihastelin YLE Teema:n sivuston keksinnöt-lista, mutta sitten ihastelu muuttui lieväksi vihasteluksi. Ymmärrän toki suomalaisten tarpeen kohottaa omaa alhaista itsetuntoaan kaikella hömppäpömpällä. Itse en kutsuisi varsinaisesti keksinnöiksi sovelluksia, joita listan suuri osa oikeasti on. Esimerkiksi Linux ei varsinaisesti ole keksintö - Linux:issa ei keksitä mitään uutta, vaan Linux on Unix:in kaltainen käyttöjärjestelmä - ts. Linux toteuttaa Unix:in rajapinnan - mitä nyt sitten Unix:illa halutaan tarkoittaa.

Maallamme (Padajoki,Harmoinen) kulkee Rapala:sta toisenlainen tarina .. Tehin selän laidalla saaressa asui erakko nimeltä Pylvänäinen, saari lienee Sysmän kuntaan kuuluva. Pylvänäinen oli melkoisen perso viinalle, jota kaikki hänelle kantoivat saadakseen tarinoimaan - niin myös kuulemma Lauri Rapalakin. Oma enonikin sai Pylvänäiseltä hänen esivaappujaan. Vaikea sanoa onko niin että yksinäinen erakko varsinaisesti kehitti vaapun ja muut käyttivät hänen tietotaitonsa vain hyväkseen. Tiedä häntä.

Keksinnöt-listalla on lukuisa määrä laitteita, jotka oikeasti ovat sovelluksia. Kirjoittajan mielestä keksinnön "arvo" ilmeisesti kasvaa, jos se on vientituote...

Kuuntelen: http://205.188.234.65:8022/ (Digitally Imported)

20050219
20050220
Huomasin Flemarin ja Kivenkadun kulmassa autojen ajavan päin punaisia luokkaa säännöllisesti .. odottelin bussia kymmenisen minuuttia kello 23.45 ja pari urhoollista ajoi päin punaisia - ei siis vanhoihin keltaisiin vaan pysähtyen punaisilla ja päin. Siitäkin huolimatta että Fleamarin valo pysyy vihreänä 10+ sekuntia ja Kiven 15-20, eli melkoisen vikkelää vaihduntaa. Ilmeisesti paikallisten tapa..

20050221
20050222
WWW-sivujen laatua olen tutkinut jo jonkin aikaa, lähinnä siksi että sivustot alkavat olla kaikkea muuta paitsi HTML:ää, niin ne ovat jotain HTML:n tapaista kieltä mutteivat HTML:ää. Hyvä esimerkki laaduttomista sivuista on Finnair - sivuston toiminta vaatii Javascriptin (antipattern: javascriptismi), Kun selaimesi "ei kelpaa" Finnair ulostaa sinulle sivun: http://www.finnair.fi/web/finnair/scripts/notice_redirect.jsp, kun tämä sivu sitten validoidaan ts. tarkistetaan onko tuotettu ulostus HTML:ää, vai jotain aivan muuta, saadaan: [W3 Org validaattori] sivun hiAnoksi tulokseksi 21 virhettä, jolloin voi jo sanoa ettei sivu ole hyväksyttävää HTML:ää.

Miksi tähän tullaan? Käyttääkö Finnair sivukoodaajinaan lukiolaispoikia? Yleinen syyhän kelvottamaan HTML-tasoon on ns. koleiden sivujen tuottaminen, koska koleat ja viileät sivut 'ovat enemmän lukijan mieleen' .. no joo tietty muodikkuus, mutta melkein aina koleat sivut ovat sarjassa epäselvät sivut. Mikä vaatii huonon ja epäkelvon HTML-sivuston tuottamisen? pieni budjetti? köyhä firma? osaamattomat työntekijät? halu tehdä kaikki talon sisäisesti vaikkei oikeasti osattaisikaan?

Finnairin sivun osalta voi sanoa että yksi käytetty antipattern on JSP. JSP (tai ASP) on paha, koska se useimmiten sitoo toiminnallisuuden ja esitystavan toisiinsa - useimmiten JSP:llä tuotat koodia jossa toiminnan ydin (BL) on sidottu kiinteäksi osaksi näyttettävää kieltä ts. esitystapa. Laajassa systeemissä myös helposti sinulla on 100 JSP sivua - 100 HTML-sivua menettelee, mutta JSP-sivut ovat dynaamisesti käännettävää koodia, joihin kaikkiin on tehtävä usein muuto, jos järjestelmässä jokin asia muuttuu .. ok .. tägikirjastosta voi olla jotain apuakin tai sitten ei.

Mikä haitta sitten muka on että HTML on viallista mutta se näkyy silti selaisessani? No mietipä itsekin sitä - onhan mukavaa, että selain osaa näyttää vaikka kuinka rikkinäisen HTML-sivun "oikein" - no eihän tästä ole muuta ongelmaa kuin kun Finnair tms. päättää "kehittää" sivustoaan taas "eteenpäin", selaimesi ei sitten enää toimikaan oikein, vaan "päivität" selaintasi ts. sellaisen version, joka osaa taas hieman enemmän rikkinäistä HTML:ää.

20050223
Tänäänkin ilmoitettiin, että voisin mennä kaupungille ja vaikkapa olla pari yötä kaupunkiresidenssissä, jotten täysin linnoittautuisi tänne korpeen. Hän on viikon poissa työmatkalla, joten täytyy vain kestää yksin täällä. Ulkona on liian kylmä liikkumiseen. Eikä ole erityisemmin sosiaalisuutta kaipaava olo juuri nyt.

Taivutellut tässä muutaman päivän XML-kuvauksia shell-skriptaamiseen, ts. semanttista kuvaamista operaatiolle, jolloin XSL:llä voi vääntää ulostuksen. Hyvänä puolena ainakin on työn arvon ylläpitäminen. Lähinnä kasailen elementit joita tarvitsen xiexie:n toiminnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi sed:in käyttäminen pätsäämiseen ja tiedostojen oikeuksiin kohdistuvat operaatiot.

xiexie on generaattori, jolla tuotetaan automaattisesti vaikkapa Makefile ohjelmalle, joka konfiguroidaan GNU:n configure:lla. Muodostaa automaattisesti trampoliini-Makefile:n siten että ohjelma installoituu oikein Linux/aow-ympäristössä. Samoin muodostetaan stubit pätseille - itse pätsäys tehdään Makefile:ssa olevilla kuvauksilla, jolloin suuresta tiedostohässäkästä (seen it, been there) päästään eroon. Koska xiexie:n pääkuvausformaatiksi Makefile:n sijaan vaihdetaan XML-esitys, on pakko kuvata käytettävät komponentit XML:llä. Toki Makefile:t tuotetaan XML-esityksen kautta - tai esimerkiksi ant:in build-tiedostot.

Suomen televisio oli tänään täynnä "you know" -ihmisiä. J'Loa ja kuuluisaa narisijaa G.Lucasia. En ymmärrä jenkkejä miksi "you know" täytyy toistaa jatkuvasti - etenkin kun en ymmärrä mistä puhuvat. Kuitenkin näistäkin muoveista voin hyvinkin sanoa "you did not get it".

Nelonen on kunnostautunut (tietysti kolmosen ohella) esittämään monikansallisia halpoja reality-formaattien ohjelmia, ja jopa siirtämään tuota kakkaa erilaisiksi suomalaisiksi versioiksi. Halpaa ohjelmaa - katteet ja voitot kanavalla kasvavat, mutta vähänkin itseään kunnioittava katsoja käyttää ajan johonkin kehittävään - vaikkapa kunnollisten tv-sarjojen warettamiseen...

Mielenkiintoisia linkkejä:
Krooh |
IBM JAVA JDK |

20050224
Yöllä tuli tutkiskeltua erilaisten kuva/videoformaattien sielunelämää taas jälleen kerran kertauskurssina.

Kuningaskuluttaja YLE:llä taas pälleilee siirtonopeusasiassa. Kun kuningaskuluttajan ilmeisin osaamattomille toimittajille ei iske päähän (oma politikointi?) se mikä on käyttäjäliittymä ja mikä on runkopiuha. Jos ostat taatun kaistan - maksat myös sen noin kertaluokkaa 100 ja ulkomaille kertaluokkaa 1000 suuremman kuukausimaksun. Haloo! Järki käteen! Tämä muuten ei ole ensimmäinen kerta, jolloin kuningaskuluttaja repäisee.

Koodaustyönä tuli porttailtua C:stä Javalle koodia, joka edesauttaa lukemaan projektiini kuuluvaa dokumentaatiota - samalla toki saan toimivan modulin aow:hen, jolloin työ tulee hyödyttämään tulevaisuudessa muitakin.

20050225
Mielenkiintoinen puolitieteellinen koekenttä voisi olla Suomi, josta kaikki tuotantotyö on siirretty maahan 1 ja vaativampi kehitystyö on siirretty maahan 2. Tuotantotyön omistavat yritykset ovat luonnollisesti suomalaisen omistusluokan hallinnassa toki vähäverollisen maan 3 kautta. Tämä on mielenkiintoinen ajatusmalli, koska ainut uusiotulo tulee omistusluokan kautta, jolla on vara ostaa Suomessa asuessaan palveluksia ts. palvelutyötä. Millä muut ihmiset elävät? Toki palveluita on vaikeaa ulkoistaa maahan X, mutta jos ei ole ostovoimaa, kuka myy?

Tulevaisuudessa on mahdollista vain muutama malli. Jos meno jatkuu nykyisellään on tulevaisuuden näkymänä ulkoitettu köyhälä-Suomi - toki tulotason laskun myötä ulkoistuksen kohde - kannattaa muistaa että pääoma ei tunne isänmaata, eikä pääomalla ole moraalia. Toinen tulevaisuusnäkymä on protektionistinen: voimakas ulkoistusvirta vie voimallisesti pois oman tuotannon - tällöin ei ole mitään syytä enää olla esimerkiksi WTO:n jäsen (koska mitään vietävää ei ole). Raaka-aineiden tuontia ei yleensä kukaan suojaa. Ilkeä uhkakuva on että protektionismi on ainut järkevä tulevaisuudenkuva - sikäli ilkeä, koska itse vastustan protektionismia. Protektionismi on mielenkiintoinen tulevaisuuskuva, koska maahan X sijoitettu pääoma ei tuotakaan maksimaalista hyötyä investoijalle.

Kannattaa muistaa tuotannon siirtoon muualle voi olla useita syitä, esimerkiksi Firma A (nimi muutettu) siirsi tuotantonsa, jotta sai asennuksen koneellisesta takaisin manuaaliseksi. Suomessa ei kannata asentaa manuaalisesti massatuotteita. Kyseessä ei kuitenkaan ollut teknologinen takapakki sinänsä, vaan kyse oli halvemmasta raaka-aineesta. Halvempi raaka-aine on komponentteja, joilla mitoitustoleranssit ovat vähän sitä ja tätä, jolloin tällaiset komponentit eivät sovellu asennettavaksi koneellisesti. Firma A:n valmistusta ostaa mm. Suurehko telekommunikaatioyritys Firma B.

Varsin mielenkiintoista olisi analysoida tilannetta, jossa Firma A:n halvemmilla raaka-aineilla valmistama virtalähde aiheuttaisi vammautumisen tai kuolemantapauksen USA:ssa. Varsinkin jos paikallinen asianajaja tietäisi Firma A:n tietoisesti käyttävän halpoja komponentteja siitäkin huolimatta, etteivät halvemmat komponentit ole välttämättä laadultaan huonompia. Paikalliset korvaussummathan eivät ole suhteessa vahinkoon, vaan USA:ssa korvaussummia käytetään sakkoina yrityksille, samoin korvaussummat rankaisuna ovat suhteessa liikevaihtoon. Veikkaan että vahinkotapauksessa Firma A:n vakuutukset eivät kata korvauksia, jolloin tuloksena Firma A ulkoistanee itse itsensä. näppärää.

Jotenkin kummallisesti tuntuu siltä, että vapaa pääoman liikehdintä on vahingollista ts. pääoma ei tunne moraalia eikä vastuuta. Pääoman ainut vastuu voi olla tuottaa lisää. Suomalaiset suomalaisten omistamat vakuutuslaitoksetkin siirtävät pääoman ulkomaille, osittain varmaan siksi ettei Suomessa ole koskaan ollut oikeaa riskisijoittamista (100ke-10Me sijoitus kohteeseen ei ole riskisijoittamista, vaan köyhälä-toimintaa). Nykyinen pääoman kulta-ajatus on "kyllä joku toinen tekee sen (Suomessakin)". Kannattaa muistaa, että esimerkiksi vakuutuslaitosten tuotot ovat kuorintaa pääasiassa suomalaisilta yrityksiltä

25 % työvoimasta on liian tyhmää nykyisiin korkean teknologian töihin. Toisaalta kannattaa muistaa, että abstratki käsite "työ" ei ole keskenään sisäisesti vaihdettava elementti, vaikka poliitikot tuntuvatkin niin puhuvan: useat "työt" vaativat korkeasti koulutetun (koulutus), omaa alansa hallitsevan pienen neron (älykkyys), suuren motivaation (motivoivuus), eri aloilla on nykyään vahvasti sertifiointi, jolloin "työtä" saa tehdä vain sertifioitu tai luvan omaava osaaja (sertifiointi), menestyäkseen työntekijän täytyy hallita jatkuvasti oman alansa - nykyään ei ole mahdollisuutta olla valmis "insinööri" - ilman jatkuvaa koulutusta on pian wanhentuneen osaamisen omaava "entinen insinööri" (koulutus) ja työssä on kyettävä selviämään työnantajaa ja markkinavoimia tyydyttävästi (viisaus).

Anne Brunila repäisi, että suomen musiikkiosaaminen vetää maailmalle - suomalaisen musiikkiosaajan kannattaisi olla kirjoilla Irlannissa, jottei Suomen ilkeä verottaja vie mahdollisia ansioita. Brunilan mielestä Suomi on hyvällä mallilla. Mielenkiintoinen talousmalli on varmaan maa, jossa kaikki myyvät palveluita toisilleen...

Tieteilijöille analysoitavia piirteitä voisi olla kysymykset: "Missä suhteessa suomalaiseen kokonaistuloon ovat ulkomaiset etenkin tuotannon siirtoon kohdistu pääoma?", "Kuinka paljon siirtyi työpaikkoja tuotannon siirron vuoksi?", "Kuinka paljon työllistyi oikeasti siirron jälkeen tuotantoon?". Varmaan hyvä mittari on tutkia kotimaista tuotantoa (ei palveluita).

Ovatko ihmiset koskaan istuneet alas pohtimaan "mikä on tarpeeksi?".

TV2 kunnostautuu näyttämällä käsittämättömän paskaa saksalaissarjaa (Das Duo). Naispoliisit sarjassa juntit. Ilmeisesti sarjan tarkoituksena onkin ärsyttää katsojaa? Sarjan tekijöillä on ilmeisesti jotain asiallista poliisityötä vastaan? Etsivätädit tuntuvat enemmänkin moralisoivilta poliitikoilta kuin tutkimusta tekeviltä poliiseilta - valuuko USA:sta tällainen moralisoivien poliisisarjojen kulttuuri? Eikö Euroopassa voida ajatella omilla aivoilla?

Itse antaisin osaamattomille poliisitädeille kenkää, ja useampikin heidän kollegoistaan näyttää tehneen jo merkittäviäkin virkarikoksia. Kuvauksen taso on hyvää, mutta poliisitätien henkilöhahmot - useammankaan jakson jälkeen - eivät eivät ole muuta kuin tönkköjä käveleviä ja yli-ilmehtiviä naishenkilöitä. Tiedän että Pohjois-Saksan ihmiset ovat töksähtävän ärsyttäviä vailla minkäänlaista diplomaattisuutta, mutta sarjan henkilöhahmoihin ei ole saatu minkäänlaista eloa. Miksi tuoda tällaista sontaa Suomeen, varsinkin kun Saksassa on paljon hyviäkin sarjoja, joita ei nähdä Suomessa koskaan.

Päivän musiikki: RATM

Kuuntelen: http://205.188.234.65:8030/ (Digitally Imported)

20050226
Projektin N021-esitutkimusläystäkkeen laatimiseen meni hetkoinen, samalla huomasin, että sample.xml (raporttirunko) vaatisi vielä käsittelyä - muutama kauneusvirhe voisi olla hyvä korjata.

Leipäkokeiluja hapatetulla ohrataikinalla. Osa 89 tms. Tulos ei ollut tyydyttävä. Seuraava kohde on tehdä lisää hapatettuja ohuita Mersu-Hermannin pikkuleipiä.

20050227
WWW-palvelimeeni tuli viriteltyä CV-hakuun kilautus, joka estää ulkoisten refererien suoran pääsyn CV-sivulle. Ohjaa index.html:ään. Luovaa Apachen mod_rewriten-modulin käyttämistä. Tämä siksi, koska jotkut pellet väärentelevät referer-entryä. En tiedä mikä on tarkoitus, mutta käytetäänkö jotenkin ping-palveluna vai vain mainostamisessa.

Vieläkin on ongelmana yhteydenottolomakkeissa spämmäys, eli jotkut ihmiset ajelevat spämmejä joko automaatilla tai käsin netistä löytyville lomakkeille. Pitääpä tehdä esto näihinkin.

Kuuntelen: http://205.188.234.65:8022/ (Digitally Imported)

Mielenkiintoisia linkkejä:
Apache rewrite rules | HTTP Header Field Definitions |

20050228
Projektin N021 dokumentaation kasaamista. Dokumentin tuottamiseen menee ainakin viikko. Monimutkainen operaatio yhdistää melkoisen syvällistä bittitietoa kahdesta lähteestä.

XSL:FO ja Apache Fop: Kuvien kanssa pelaamista. Siististi kuvat PDF-dokumentteihin.

Perl:in tietorakenteiden kanssa tuli testailtua ilta ja yö. Olisi hianoa, jos löytäisin jostain wanhat testiohjelmani monimutkaisiin Perl-rakentesiin. Täytynee varmaan tehdä webiin esitys/läystäkkeet - olisi varmaan hyötyä muillekin.

Tulee mieleen wanhat ohjelmat, joilla testasin Perl:in osoittimia ja osoittimien kautta tapahtuvaa tietorakenteiden käsittelemistä. Hauskinta oli että 'kamelikirjassa' ei ollut asiasta mitään - parin tunnin pelaamisella ylittää ns. asiantuntijakirjan tason..




© arl
päivitetty: 20070711